|
Tavoitteet Hanke on Palkansaajien tutkimuslaitoksen, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen, Työterveyslaitoksen ja Kansaneläkelaitoksen yhteishanke, jonka tavoitteena on ollut arvioida niin rekisteripohjaisten pitkittäisaineistojen kuin yritystasolta kerättyjen tietojen ja kokemusten avulla perhevapaiden käyttöön liittyviä valintoja ja kustannuksia niin yksilö- kuin yritystasolla. Viidessä pk-yrityksessä toteutetun erillisen tutkimus- ja kehittämistyön keskeisenä tavoitteena on ollut tuottaa tasa-arvosuunnittelun käyttöön toimintamalli, jossa perhevapaista aiheutuvien kustannusten problematiikka on näkyvästi esillä. Toteutus Hankkeessa tuotettiin laajaan rekistereihin pohjautuvien tilastollisten analyysien avulla mm. uutta tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat isien perhevapaavalintoihin. Analyysit koskivat niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla työskenteleviä isiä kuin myös isiä, jotka eivät olleet lapsen syntyessä työmarkkinoilla. Hankkeessa arvioitiin myös ensimmäistä kertaa Suomessa yksityiseen sektoriin keskittyvän, kattavan tilastoanalyysin avulla, minkälaisia kustannuksia perhevapaista syntyy yritys- ja yksilötasolla. Yritystasolla tuotettiin uutta tietoa perhevapaista syntyvistä suorista ja epäsuorista kustannuksista. Hankkeessa myös analysoitiin, miten paljon eripituiset perhevapaat heikentävät naisten ja miesten palkkaa vapaalta paluun jälkeen. Analyyseissä, joissa hyödynnettiin yksityistä sektoria edustavaa yhdistettyä yksilö- ja yritysaineistoa, keskityttiin ensisynnyttäjiin (tai ensimmäisen lapsen saaneisiin isiin), joiden palkkakehitystä verrattiin vastaaviin lapsettomiin naisiin (miehiin). Viidessä pk-yrityksessä selvitettiin työntekijöiden ja työantajien käsityksiä siitä, miten perhevapaista johtuvat työstä poissaolot ja keskeytykset vaikuttavat naisten ja miesten palkkoihin ja uramahdollisuuksiin heidän palattuaan työelämään näiden vapaiden jälkeen. Neljässä tutkimukseen osallistuvassa yrityksessä laadittiin tasa-arvosuunnitelma yhdessä henkilöstön kanssa. Tulokset Tehdyt tilastolliset analyysit osoittavat, että monet erilaiset tekijät selittävät sitä, miksi isät eivät käytä perhevapaita tai miksi he eivät ole perhevapailla nykyistä pidempään. Yksi keskeinen selittäjä on isien työmarkkina-asema: työmarkkinoiden ulkopuolella olevat isät jättävät usein perhevapaat käyttämättä. Taloudellisten tekijöiden yhteys isän perhevapaiden käyttöön on monimutkainen. Isien tulojen noustessa vanhempainvapaan käyttö lisääntyy. Hyvätuloisten isien perheet näyttävät siis kestävän pienituloisia paremmin isien lyhyistä perhevapaista johtuvia tulomenetyksiä. Saatujen tulosten mukaan perhevapaiden suorat kustannukset yrityksille eivät keskimäärin ottaen näyttäisi olevan merkittäviä, mutta epäsuorat kustannukset sen sijaan näyttäisivät heikentävän yritysten kannattavuutta erityisesti naisvaltaisilla aloilla. Tällä on suoria heijastusvaikutuksia naisvaltaisten alojen palkanmaksukykyyn ja sitä kautta naisten ja miesten palkkaeroihin. Saadut tulokset osoittavat, että perhevapaalta palaavan äidin palkka jää selkeästi työssä jatkaneiden lapsettomien naisten palkoista jälkeen, mutta nämä negatiiviset palkkavaikutukset pienenevät verrattain nopeasti työhön paluun jälkeen. Palkan heikkeneminen on sitä suurempaa ja pitkäkestoisempaa mitä pidemmästä perhevapaasta on kyse. Isillä vastaavaa vaikutusta ei havaita, koska isät pitävät tyypillisesti edelleen vain hyvin lyhyitä perhevapaita. Pk-yrityksissä haastatellut kokivat, että perheystävällinen työkulttuuri helpottaa työhön paluuta perhevapaan jälkeen. Yrityksissä laadittu tasa-arvosuunnitelma koettiin hyväksi työkaluksi, jonka avulla työyhteisö voi kirjata esille työn ja perheen yhteensovittamista tukevia käytäntöjä. Lisäksi kehittämishankkeen kokemusten pohjalta julkaistiin pk-yrityksille suunnattu yleinen tasa-arvosuunnittelun malli. |